Tsirp. Aikas harmaa keli on ulkona. Onneksi ei tänään ole ollut mitään tarvetta lähteä ulos. Perjantaina kävin kaupassa hoitamassa koko ensi viikon ostokset ja illalla menin ystävän luokse. Tulin kotiin jo hyvisä ajoin, kokeilin ensimmäisen kerran kutsuplussaa, oli todella näppärä tapa päästä kotiin ja huomattavasti edullisempi kuin taksi. Meinasin nimittäin jo tuhlailla taksiin mutta ystävä pelasti mut tuolla kutsuplussalla. Äitikin olisi repinyt peliverkkarinsa jos olisin taksilla kulkenut ja jos totta puhutaan niin itseäkin olisi harmittanut. Kun ei sitä rahaa nyt vaan ole ylimääräistä ja siihen on totuttava.

Eilen oli ihana aurinko mutta kököttelin suurimman osan päivästä sisällä. Jonkinlainen ramasu oli päällä koko ajan. Ystävä kuitenkin pyyteli käymään ja illalla läksinkin liikkeelle. Kauaa en ystävän luona viipyillyt. Kotimatkalla oli kiva fiilistellä kevättä ja kaupunkia niin köröttelin keskustaan ratikalla ja ihmettelin menoa hetken kunnes tuli niin kylmä että lähdin kotiin. Oli ihan superkivaa tehdä tuollainen normirutiineista poikkeava koukkaus. :)

Illalla aloin vielä katselemaan Exodus gods and kings leffaa, ihan en jaksanut loppuun asti mutta pidin kovasti siitä mitä näin. Täytyy katsella loppu kunhan jaksan taas keskittyä.

Tänään heräsin hassuun pöhnään ja tuntui niinkuin silmät ei olisi millään auenneet. Hiljakseen kuitenkin heräilin ja silmätkin tuntui normaalilta, ehkä kaksi kofeiinitabua edesauttoivat asiaa. :3 Aamulla skypettelin reilun tunnin verran tädin kanssa joka asuu Belgiassa. Päivän mittaan olen touhunnut kotihommia: kerännyt kuivat pyykit pois telineiltä ja ripustellut koneellisen pestyä pyykkiä, tiskannut, kokannut, pyyhkinyt pölyjä ja järjestellyt tavaroita. Vielä kun saisin imuroitua niin voisin mennä suihkuun. Imurin esiin ottaminen on vaan jotenkin ylivoimaista, en tajua miksi se on muka niin haastavaa. Itse imurointi kuitenkin on suht kivaa puuhaa.

Päivällä kerkesi iskemään niin paha nälkä että vaikka söin vatsani täyteen teki mieli mussuttaa kaikki loputkin ruuat. Onneksi pysyin rauhallisena, join lasin vettä ja keskityin muihin asioihin niin pahin ahmimishimo meni ohi. Välipalan aikaan taas teki mieli vaan jatkaa syömistä (söin 150g sokeriherneitä)  mutta en edelleenkään antautunut ahmimismörölle. Eli syömisten kannalta päivä on ainakin tähän asti mennyt hyvin.

Laitoin eksälle viestiä jotta mentäiskö mökille toukokuussa, ei ole vastannut mitään. Ei olla pitkään aikaan taas nähty ja ollaan joka vuosi kuitenkin mökkireissu vähintään kerran tehty. Joten toivottavasti ehdottamani ajankohta hänelle sopii. Meidän piti jo pääsiäisenä mennä mutta jouduin perumaan kun olisi ollut liian hankalaa.

Huomenna tai tiistaina ei ole ohjelmassa oikein mitään, keskiviikkona ja torstaina on psyk.poli hommia. Perjantaina menen lastenvahdiksi, se keikka kestää todennäköisesti yömyöhään (tai aamuaikaiseen, miten nyt haluaakaan ajatella). Kiva päästä laittamaan lapset nukkumaan, en ole pitkään aikaan sitä tehnyt. Kyseessä on siis maailman parhaat ja ihanimmat pasoset, veljeni poika ja tytär. <3 <3 Olen muuten aika, no hmn, en lapsivihaaja mutta... En vain oikein tule toimeen sellaisten pienten kanssa. Ovat rasittavia ja liian ennalta-arvaamattomia. En tiedä mitä niille pitäisi sanoa. Hassua ajatella että veljenlapset olen tuntenut koko heidän elämänsä. Tytär on kummitybyni, hänet näin ensimmäisen kerran alle vuorokauden ikäisenä mini-ihmisenä. Sellainen pieni ruttuinen rusina oli hän.

Jaah, jokohan olisin prokrastinoinut riittävästi. Täytyy nousta ja kaivaa se hemmetin imuri esiin.