Jeppis. EIlen oli lääkäri psykiatrian poliklinikalla. Sattui kerrankin erinomainen lääkäri joka oikeasti kuunteli ja puhui järkeviä! Varsin hyvä mieli jäi siitä tapaamisesta. Oli niin hyvä lekur että sai mut puhuttua kokeilemaan molempien lääkkeiden annoksen nostamista, eli tästä päivästä lähtien abilifyn päiväannos on 17,5mg ja efexorin 225mg. Nähtäväksi jää millaisia vaikutuksia jos minkäänlaisia näillä muutoksilla on.

Muuta ohjelmaa tällä viikolla ei sitten olekaan. Kodin kunnossapidossakin on ollut melkein kahden viikon tauko kun vasen käsi / olkapää hajosi enkä saanut kovaan kipuun apua kuin kolmen päivän kärsimisen jälkeen. Siinä ajassa sitten pääsi asiat jo vähän rempalleen kun en vaan kyennyt tekemään asioita ja sitten olikin hyvin saavutettu rutiini jo pilalla. Äkkiä se perkules heivaa takaisin siihen vanhaan saamattomuuteen! Noh, tänään tiskasin kaikki tiskit pois ja olen kerännyt roskia. Tekisi mieli touhuta vielä lisää mutta haluan jättää loput hommat huomiselle että on jotain tekemistä. :3

Olisin halunnut tehdä jalkahoidon itselleni mutta tajusin ettei minulla ole enää vatia. Täytyy siis hommata sellainen, jalkapohjat on ihan koppurat. Alkaa olla jo sukkahousukelit enkä mä saa sukkahousuja jalkaan kun jalkapohjat tarraa siihen materiaaliin kiinni. :D

Mutteripannun tiivistekin heitti veivinsä vihdoinkin, mureni palasiksi kun olisin keitellyt iltapäiväkahvit. Tilasin tänään uusia mutta en taida saada niitä vasta kuin joskus ensi viikolla. Hyvä sauma juoda tee-varastoja taas tyhjäksi.

Syömiset meni kuralle oikeastaan siinä samalla kun kodin kunnosta huolehtiminenkin. Nyt olen taas alkanut (vaihtelun vuoksi) kiinnittää huomiota annoskokoihin ja ateriarytmiin jne. Haluaisin kovasti että saisin ensi kesäksi painoa sen verran pois että voisin pyöräillä ongelmitta! Olisi niin ihana viilettää polkupyörällä paikasta toiseen!! <3 Unelmia pitää olla, täytyy olla jotain mitä kohti työskennellä.

Moniäänisten ryhmä oli tosiaan kiva, siellä alan käymään säännöllisesti ja syksymmällä alkaa kait kuvaryhmä minne menen myöskin. Mukavaa saada jotakin säännöllistä menoa arkipäiviin, rytmittää ehkä viikkoa mukavasti. Aion todellakin panostaa siihen että oikeasti myös menen nuihin ryhmiin joka viikko enkä anna negis-äänelle valtaa itseni yli. Pystyn, jumankekka!!

Oli tarkoitus mennä mökille muutaman kamusen kanssa mutta se peruuntui ja minua harmitti niin kovasti että itku pääsi. Odotin sitä kovasti, mutta minkäs teet kun yhdelle tulikin muuta menoa ja muut oli sitten että noh emt. Meinasin vallan syöksyä itsesäälin syövereihin tuon takia ja alkaa ahmimaan, mutta sitten tartuinkin niihin tiskeihin ja tuli paljon parempi mieli. Hyvä niin! :)

Olen katsellut netflixistä Narcos-sarjaa ja tykästän kovasti. Pitkästä aikaa tv-sarja jota olen jaksanut katsella useamman jakson.

Löysin myös uuden muusikon spotifyn discoveryn kautta: Billie Black. Etenkin I don't need another lover kipale kolahti kovaa! <33 Suosittelen lämpimästi.

Juttelin tässä yhtenä päivänä pitkästä aikaa yhden tyypin kanssa ja jutut kääntyi irstaaksi. Hän sitten tuli kesken työpäivän käymään mun luona ja jotain pientä kivaa kilttiä siinä touhuttiin. Illemmalla sitten olin yhstävän luona erittäin vahvassa humalassa ja irkissä lirkuttelin eräälle toiselle miehelle kuinka hän on söpö. Tästä syystä päivällä käynyt tyyppi katsoi asiakseen arvostella minun käytöstä "erikoiseksi, hassuksi" jne. Alkoi hatuttaa antaumuksella. Mitä se sille kuuluu mitä sanon kenellekin. Tulipahan todettua miljoonannen kerran kyseisen tyypin kohdalla että ei vaan kannata olla missään kovin läheisissä tekemisissä sen kanssa...

Mutta juuh. Alkaa taas suututtaa kun mietin tuota. :D Että ehkä parempi lopettaa tämä tähän!